"Osaako joku kertoa, häviääkö tämä "ääni" ikinä päästä? Tuleeko vielä joskus päivä, jona ei kertaakaan ajattele kaloreita, painoa tai sitä että on lihava? Tuleeko vielä joskus aika, jolloin vaikeinakaan hetkinä ei ole järjetöntä tarvetta karsia syömistä? Vai jääkö tämä tähän - tilanteeseen jossa pärjätään, mutta silti joka ikinen hetki sairaus karjuu korvaan ja on valmiina ottamaan vallan?"

Tuota oon itsekin useasti miettinyt. Että tuleeko sellanen päivä vielä ja millaista se sit on? Jos ja kun elämässä vielä tulee vastoinkäymisiä lentääkö paska taas tuulettimeen ja se on menoa? Sitä en tiedä. Mut jos niin käy niin sen jos minkä oon oppinu et heti jos/kun alkaa oireilemaan, on pakko kertoa lähimmäisille. Toisaalta, ehkä hekin osaa nyt tarkkailla mua sellaisen tilanteen tullessa ja ennen kaikkea osaa kysyä missä mennään, meinaako sh taas nostaa päätään.

Ei voi muuta sanoa et onneks viimein keräsin rohkeuteni kerroin tästä. Voin edes jostain tekemisestä olla ylpeä.