Tätä oon nyt tässä siivouksen lomassa miettiny tosi paljon. Kuten meidän äitistä näkee, se miettii selkeesti mm et mikä tää kuvio mun ja O:n välillä oikein on. Ja jos totta puhutaan, en tiedä oikein minäkään. Joo, katsellaan meitä rauhassa ja näin mutta että ollaanko me sinkkuja, parisuhteessa, tapaillaan vai mitä kummaa? Koska mä en todellakaan halua olla sillä tavalla sinkku et molemmat vois käydä tässä sutasemassa esim jotain baarihoitoa. Mut enhän mä tiedä et mitä O oikein haluaa, ajatteleeko se niin et toi olis ihan fine jos hän niin tekis? Tai just esimerkiksi viestittelis muiden kanssa tai mitään. Koska mä en sitä tee enkä aiokaan koska O on mulle se ainoa. Ja joo, kyllä se sattuisi ihan vitusti jos se niin tekis.
Haluiaisi vaan ne "pelisäännöt" sopia ettei mun tarttis koko aikaa miettiä et mitä O tekee ilman mua ja aina kun sen puhelin piippaa ei tarttis pelätä et se viestittelee jonkun toisen naisen kanssa. Pitää yrittää ottaa asia puheeksi vaikka se ehkä vähän pelottaa. Et se suuttuu tai jotain..
Vähän TB, muistelin myös sitä kun ostettiin ne sormukset. Voi miten sitä olikaan iloinen ja onnellinen. Ja voi kun vielä jonain päivänä sitä sormusta sais pitää tuossa vasemmassa nimettömässä. Se sais mut maailman onnellisemmaksi jos O joku päivä tuosta ovesta tulis se sormus mukanaan. Ei meidän pakko olis naimisiin mennä tai mitään, siitä tulis vaan niin varma olo et se on tosissaan ja voisin keskittyä parantumiseen. Kun molemmilla ne sormukset olis, kaikki tietäis et kuulutaan edelleen vain toisillemme ❤ Ja voitais olla ylpeitä et taistellaan yhdessä tästä ylös. Tää nyt on ihan typerää haaveilua kun ei toi varmaan koskaan tuu toteutumaan 😢 Ja se musertaa mut itsepähän soppani keitin ja saan nyt varmaan aika kovan hinnan siitä maksaa. Vittu kun piti sairastua. Jos vaan voisin niin tekisin kaiken niin eri tavalla. Pakkasin sen sormuksen sillon O:n mukaan koska mun sydän särkyi joka kerta kun sen näin. Muistan silti tasan tarkkaan millainen se on. Loppuajasta olin jo niin läski ettei se mahtunut, nyt se varmaan menis taas. Onkohan O edes huomannut sitä, ne on samassa pienessä pussukassa, hänen ja minun sormus. Toivottavasti ettei se heitä niitä roskiin. Vaikka toisaalta, mitä väliä jos itse en sitä enää ikinä saa sormeeni laittaa...
Pakko jatkaa siivousta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti