Koska ei O muuten olis mua kohtaan noin ihana mitä se on. Vaikka se ei oo sitä sanonut mut eikö ne teot merkkaa enemmän kun sanat? Vaikka mulle ne sanatkin olis niin tärkee kuulla mut ehkä jonain päivänä vielä, toivottavasti ainakin. Ei se vaan voi olla niin pissipää et se pelleilis vaan. Ehkä se vielä joskus kehuu ja sanoo et oon sille tärkeä. Olis vaan kiva sillein tietää että missä mennään ja mitä on meneillään. Tai siis et onko meillä jotain "pelisääntöjä" vai mitenkä. Mut ehkä sekin selviää ajan kanssa.
Eilinen meni ihmeen hyvin. Okei, illalla vähän vitutti kun söin puolikkaan korvapuustin ja sellasia tuorejuusto jalapenoja mut niitä ei voinut oksentaa koska se sattuu (joskus oon sen tehnyt) kun ne on niin tulisia. Pahimpina aikoina sitä vaan tyyliin nautti siitä kivusta mut ei enää.
Tunnin päästä olis se terapia. Vähän jännittää et mitä siellä puhutaan kun tuo on nyt se viides kerta eli nyt mietitään sitä jatkoa. Onko se nyt se psykoterapia, ravitsemusneuvoja vai vielä tuo. Toisaalta en välttämättä enää tän henkilön kanssa ainakaan haluais käydä puhumassa kun se sen tyyli on jotenkin tosi toksäyttelevä ja sellanen. Mut katsoo nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti