Mua jäi nyt kauheasti vaivaamaan se kommentti mistä edellisessä postauksessa mainitsin. Tiedän itsekin, ja O:kin varmaan tietää et tää aika mitä ollaan oltu erossa on ollu mulle ihan kohtuuttoman raskas. Mut oikeesti, tää kaikki on ollu niin sekavaa et en yhtään ihmettele et O on tarvinnu näin paljon aikaa. Ja onhan sekin jo jotain et tavallaan antaa mahdollisuuden vielä meille kun se sanoi et katsellaan rauhassa. Ne onkin siinä sit ne käytännön asiat mitkä mua vaivaa mut en haluu sitä rasittaa liialla kyselyllä. Ehkä joku päivä vielä. Kunhan vaan hän tekis vaan selväksi mitä sillä oikeesti tarkoittaa mut en mä voi vaatia sitä tällaisista asioista keskustelemaan rankan työpäivän jälkeen. Ei se oo ihmekään jos ei jaksa iltaisin alkaa näitä asioita vielä ruotimaan. Se entinen M olis sitä vaatinut mut en oo enää se. Siks onkin hyvä et oon tän kirjoittamisen löytänyt et voin tänne purkautua tarpeen vaatiessa. Onkin varmaan jo monta sivua taas terapiaan, muistaakseni puhelimessa käytiin läpi asioita mitä oon kirjoittanut siihen Ihailijaan asti :D vaikka en mä kaikkea mitä kirjoitan siellä todellakaan avaa, vaan ne ahdistavat asiat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti