Selasin just instaa kun oo hukannut yhden kuvan. Selasin sitä vielä tosi pitkälle ja mikäs se sieltä paljastuikaa taas... O tykkään sen yhden akan kuvista. Vittu että hajosin taas, sen ämmän naama miellyttää sitä enemmän kun mun. No, oonhan mä tällänen läskikasa et onko se ihmekkään. Lisää syitä inhota itseään ja vajota takas alemmas. Just kun kerkesin taas miettiä et jee en oo oksentanu pariin päivään niin rupes niin ahdistaa niin et oli pakko mennä. Enpähän ainakaan lihoa enempää. Tuntuu taas et oon vaan sen akan korvike. Ettei O tykkää mistään muhun liittyvästä ettei se akka näe ja mee mahdollisuudet. Joo tiedän et otan ton somen ihan liian tosissaan mut silti, kyllä se loukkaa kun tää on tätä nykypäivää ja näin. Alko myöa oksettaa taas ajatus siitä miten se varmaan sitä lehmää ajattelee samalla kun mua on pannut. Hyi vittu. Ei mua haittaa tippaakaan et se tykkää muiden kuvista koska niissä ei oo taustalla samaa mitä ton kohdalla. Oikeesti vittu en kestä tätä enää. Miten yks vitun tykköys voi taas romahduttaa kaiken?! Oon niin vitun säälittävä läski et annan jonkun parin viikon takaisen tykkäyksen vaikuttaa muhun näin.
Kolmas taistelu määrittelemättömän syömishäiriön kanssa. Tää saa luvan olla se viimeinen taistelu.
perjantai 17. helmikuuta 2017
Someloma paikallaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti