Se toinen nainen

Oon käyny läpi niitä tunteita mitä se herätti mussa sillon kun O kertoi siitä naisesta jota hän oli yrittänyt.

Ekat kerrat luulin et se vitsaili ja en niin tosissani sitä ottanut. Vaikka kyllä se jollain tapaa sattui jo sillon. Mut sit kun ymmärsin et vittu sillä on oikeesti joku uus kerroksissa se tuntui kun koko maailmalta olis viety pohja. Sillon en vielä tienny mikä kuvio se oli ja mietin joka ikinen ilta onko O sen ämmän vieressä. Onko mun maailman rakkain ihminen jonkun toisen kanssa just nyt. Se sattui niin paljon, vietin monta yötä itkien ja huutaen koska se tuska oli niin sanoinkuvailemattoman kova. Sitä ei yhtään helpottanut se et viimein ymmärsin miten pahasti olin O:ta loukannut kun itse petin. Itkin päivät, itkin yöt. Se oli ihan vitun kamalaa. Ystävät yritti lohduttaa mut ne vaan pahens tilannetta. Ei se lohduttanut ku jokainen sanoi ettei olis O:sta ikinä voinut uskoa et se niin kusipäisesti käyttäytyy. Ei ikinä. Pari sanoikin et epäilee tehneen noin koska halus loukata. Ja se vihan tunne kun meidän nuorimmainen tippui tosi pahasti yks yö sängystä ja yritin O:lle soittaa sen miljoona kertaa ja se ei vastaa, whats appi viestit kuitenkin merkkaantui luetuiksi aina kun puhelin lopetti hälyttämisen. Sillon mietin et vittu se makaa sen akan luona eikä välitä vaikka asia koski meidän lasta. Myöhemmin se sanoi olleensa nukkumassa sillon siinä kavereilla joilla sen punkkas, tiedä missä oli oikeesti mut kyl mä haluan sitä uskoa.

Sillon musta tuntu et koko elämä oli ihan merkityksetöntä. Koska mulla ei ikinä oo ollu ketään toista kohtaan tunteita. Ei sillon kun ollaan oltu yhdessä, ei nyt. Vaikka mä taisin O:lle sen pettämisen jälkeen sanoa muuta koska sillon halusin et se olis ensin jättäny mut koska inhosin itseäni niin paljon. Mut sen kerroin kyllä hänelle sillo kun palattiin yhteen. Mua sattui niin paljon et kaksi viikkoa eron jälkeen se oli jo ihastunut toiseen. Se teki niin kipeetä ja tekee edelleen. Koska jollain tapaa sitä tuntee itsensä kuitenkin kakkosvaihtoehdoksi koska varmaan jos se akka ei itse olis palannut exänsä kanssa yhteen O edelleen haaveilis siitä ja yrittäis sitä. Ja vaikka oon yrittänyt toisin, oon aina välillä miettiny et sillon kun ollaan O:n kanssa pantu onko se kuvitellut sen naisen mun tilalle. Tuota en kyllä nyt enää viime aikoina oo miettiny mut sillon aikasemmin ja se ajatus oksettaa nii paljon.

En tiedä kostiko se sitä kun mä vietin uuden vuoden miespuoleisen ystävän luona? Vaikka mun ja sen välillä ei tapahtunut yhtikäs mitään. Se on mulle aina ollu vähän ku homokaveri vaikka se on hetero. Se on sellanen ihminen jonka kanssa ikinä koskaa en vois kuvitellakaan mitään. Ollaan niin eri maailmoista ja se on vielä ihan lapsi koko "mies." Enkä halua et meidän ystävyys menis sen takia pilalle. Eli se ei oo O:lle mikään uhka ollut ikinä ja tottakai mä ajattelin ettei se siitä loukkaannu. Meidän välillä ei tapahtunut mitään, nukuttiin samassa sängyssä päällysvaatteet päällä täysin eri puolilla sänkyä et niin romanttista meillä oli :D vaikka kyllä mä ymmärrän et O:n oli vaikeeta se uskoa vaikka mä kuinka itse tiedän miten asia meni. Tuo vaan alkoi sen jälkeen niin kai mä loukkasin sitä sit nii paljon.

Toisaalta haluaisin tietää et mitä niillä sillon todellisuudessa oli mut samaan aikaa  haluan vaan unohtaa koko asian. Ehkä sit jos O antaa meille mahdollisuuden haluan tietää rehellisesti koska siinä vaiheessa ei enää olis sitä pelkoa et kukaan muu veisi häntä multa. Mut se varmaan tapahtuu vain mun haaveissani.

Huomaa et mulla on taas liikaa aikaa kun on vaan yksi lapsi kotona :D Ehkä parempi näin käydäkin näitä asioita läpi niin oon sit skarpimpi kun vanhempi saapuu takas kotiin.