En oikein tiedä miten tää syöminen tuntuu taas niin vaikeelle. En oo nyt kolmeen (?) päivään syöny mitään, ei vaan yksinkertaisesti tee yhtään mieli eikä oikein kykene sit väkisinkään syömään. Jotenki tää viikko on muutenkin ollu todella vaikea. Ei oikein mitään meinaa saada alas. Pepsi Maxin oon nyt vaihtanut vissyyn ja kivennäisveteen. Ehkä vähän terveempää niitä nautiskella. Oksennellut en nyt pahemmin ole, ihan vaan sen takia kun ei oo mitään mitä oksentaa kun en oo syönyt. Vatsakin on taas sekaisin, ihan kun kusis perseellä. Tietenkin kun ei siellä mitään kiinteää oo. Jotenkin vaan se tuntuu niin hankalalta saada mitään suuhun. Pitäis varmaan nyt viikonloppuna vaikka tilata kotiin taas ruokaa, joku salaatti kun se ruuanlaittokin on niin vitun ahdistavaa. Miten mä taas oon tänne suohon uponnut? Vittu mä en onnistu missään.
Niin ja kiitos sinä anonyymi kommentoija. Kieltämättä se kommentti (tekstissä ryhdistäytymisyritys) herätti vähän ajatuksia. Mut kannattaa muistaa et asioilla on se toinenkin puoli. Kirjoitan asioista mitä itse ajattelen ja luulen, en sitä mitä ne todellisuudessa on koska itsekään en yhtään tiedä mitä O ajattelee. Mut kieltämättä tuo kommentti sai heräteltyä et oikeesti, onko O ikinä mua rakastanutkaan koska ei se rakkaus naps vaan häviä niinkun hänelle tuntuu käyneen. Ja toisekseen, jos hän ei voi luvata mulle uskollisuutta, onko tässä sit enää järkeä(huom.tästä ei olla keskusteltu sen kanssa!!) ? Koska mä en tuu olemaan kakkosvaihtoehto enää toistamiseen. Vähän kieltämättä tuli ristiriitaiset tunnelmat. Mutta ei O mikään kusipää ole vaikka itsekin sitä sillä nimellä kutsuin joskus (voi miten kadunkaan sitä!!!!!!) . Kieltämättä ehkä käytös on sellaista itse kullakin joskus. Niin ja kiitos vinkistä Sylin foorumista. Rekisteröidyin sinne mut en oikein vielä osaa käyttää sitä :D
Miehistä tuli mieleen et varmaan kaikki jo tietää et me ollaan erottu. Taas yks amisajoilta tuttu mies alkoi yht äkkiä seuraamaan mua instassa ja tykkäilemään kuvista :D Ja kyllä, tiedän ettei se mitään tarkoita mut onhan se hyvä sattuma kun kuitenkaan en oo sitä nähnyt vuosiin. Me oltiin amiksen ekalla luokalla ja se kolmannella sillon :D vissiin sen jälkeen oon sen tasan kerran nähny kun se ajeli Pirkka autoa :D joo ja instasta sen verran (tää on nyt taas jotai ylimietintää ja -analysointia mut kirjoitan nyt kuitenkin) O on nyt tykännyt siellä parista mun kuvasta, mutta vain ja ainoastaan niistä mitkä liittyy lapsiin. Hyvinä hetkinä mietin vaan et se ei oo niitä muita vaan nähnyt mut sit kun tulee se tunne niin sitä miettii et niin, eihän se tarkoita yhtään mitään jos joku ämmä näkee et tykkää kuvista mitkä liittyy lapsiin mut et mun omista kuvista ei voi tykätä ettei muut vaan näe. Oikeesti tää on ihan vitun naurettavaa mut niin sitä vaan miettii oikeesti ihan kaikkea niinä heikkoina hetkinä. Et kyllä muiden selfiet muy ei mun.. Alan vakaasti harkita jotain somelomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti