Alkaa kroppa jo vähän ilmeisesti ilmoittelemaan et nyt alkaa riittää. Mua väsyttää ensinnäkin ihan koko ajan. Tänäänkään en millään olis saanu itseäni sängystä ylös. Nukuin kuitenkin jotain 9 tuntia. Muutenkin alkaa olemaan enemmän fyysisiäkin oireita, mm kynnet lohkeilee ja on huonossa kunnossa, hiukset tippuu (tätä ollu kyllä jo pitkään), vähän väliä koskee johonkin jne jne. Mut kai nekin pikkuhiljaa siitä korjautuu joskus.
Nukuin kyllä viime yön kun tukki. Vielä ihan hyvä fiilis viikonlopusta vaikka eilen illalla oli pakko ykätä se olo helpommaksi... Mut en lannistu! Uusi viikko ja uusi mahdollisuus! Vähän kyllä pusupula jäi kun en uskalla O:ta pussailla kun en tiedä tykkääkö se...
Ylipäänsä jäi auki se mitä se sillä perjantaisella tarkoitti kun en tosiaan sitä sit tullu kysyneeksi. Ihan vaan jo sen takia et oon vähän miettiny et kysyisin meidän äitiä joku viikonloppu kun O:n pitäis olla lasten kanssa hoitamaan niitä ja me O:n kanssa tehtäisi kahdestaan jotain. Koska se varmasti tulis enemmän kun tarpeeseen. Ensin mietin jotain pientä risteilyä esimerkiksi synttärilahjaksi mut hän varmasti (mikä on täysin ymmärrettävää) haluaa synttärit viettää kavereiden kanssa ja varmaankin ilman minua. Ehkä joku leffailta ja syömään olis tässä vaiheessa vielä kevyt aloitus "treffailulle". Ja sen vois toteuttaa nopeammalla aikataululla. Ja jos O haluaa vielä antaa mahdollisuuden meille tai haluais viettää minun kanssa aikaa siinä mielessä niin mun täytyisi varmaan kysyä O:n äidiltä voisko se esim parina iltana kuukaudessa hoitaa lapsia sen aikaa että me päästäis treffeille. Moni tekee niin ja onhan se varmasti piristävää ja muutenkin hyvä tapa hoitaa sitä suhdetta ihan kahdestaan vaan. Uskon et se varmaan suostuu kun sekin uskoo meihin niin kovasti. Mut saas nähdä, kaikki riippuu O:sta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti